Joy is
a good pathfinder, it has already been where we are going.
Ilo on hyvä
johdattaja, se on käynyt jo siellä, minne ollaan menossa.
Man
stands like a narrow doorway in the landscape.
Ihminen,
seisoo kuin ahdas portti maisemassa.
You
call it death, and that is what it calls you.
Sinä sanot
sitä kuolemaksi, se sanoo sinua siksi.
The
gag is passed around, the disease spreads.
Suukapula kiertää, tauti leviää.
The
world is a table laid, there you see your hunger.
Maailma
katettu pöytä, siinä näet nälkäsi.
If
the will is free, can it be yours?
Jos tahto
on vapaa, voiko se olla sinun?
What
a lot imagination can achieve. And you
belittle faith.
Mitä
kaikkea luulo saa aikaan. Ja sinä uskoa vähättelet.
The
secret of the hermit’s long life: he didn’t see anyone dying.
Erakon
pitkän iän salaisuus: ei nähnyt kenenkään kuolevan.
We
look at the one who casts his look on us.
Me katsomme
sitä joka luo silmänsä meihin.
Mirkka
Rekola (1931-2014) is one of the most notable Finnish poets and aphorists.
Photo (c) Sami Feiring
