Saturday, 6 December 2014

Paavo Haavikko – Eesti keeles
























 
Diktatuur algab alati hästi. Eelmiset võimulolijad hävitatakse. Lootus ärkab.

Kes üldistab, on loll. (Blake)

Diktatuuri mõte on hea.

Tema mitmesuguste... Ma ei oska siit edasi mõelda. Aga kui see võiks õige olla, siis saab diktatuuri puhul leevitada omi vaateid.

Diktatuur algab alati hästi. Ka lõpp on hea.

See lõpp on hirmus.

 

Diktatuuri alkaa aina hyvin. Edelliset vallanpitäjät tuhotaan. Toivo herää.

Joka yleistää on hölmö. (Blake.)

Diktatuuri on hyvästä.

Sen monimuotoisten... En pysty täydentämään ajatusta. Mutta jos sitä on oikeassa, niin sen vallitessa voi levittää käsityksiään.

Diktatuuri alkaa aina hyvin. Myös loppu on hyvä.

Sen loppu on hirveä.

 

 

Kui on valida autoritaarsuse ja anarhia vahel, siis käib valminen kergelt.

Kun on valittava auktoritatiivisen tai anarkian välillä, sitä helposti tulee valinneeksi.

 

Riikidel omad territooriumid, aktsiaseltsidel omad tegevusalad, Jumalal oma amet.

Valtioilla alueensa, yhtiöillä toimialansa, Jumalalla virkansa.

 

Mänty on hyvin kaunis.

Mänd on väga ilus.

 

Kui kõik hakkasid õnne taotlema, sattus maailm saamameeste küüsi.

Kun kaikki alkoivat tavoitella onnea, joutui maailma saalistajien käsiin.

 

Ma ei taha seda süsteemi teiseks muuta. See on juba küllalt halb.

En halua muuttaa tätä järjestelmää toiseksi. Tämä on jo kyllin huono.

 

See ei ole filosoofia. Ne on okkad suurest männist. Müün neid, sest muidu antuna ei pandaks neid tähele.

Tämä ei ole filosofia. Nämä ovat neulasia suuresta männystä. Minä myyn nämä, koska ne ilmaiseksi eivät saisi huomiota osakseen.

 

Suur hetk on see, kus rõhutust saab rõhuja. Siis tõmbab ajalugu hinge ja hakkab loengut pidama.

Suuri hetki on se kun sorretusta tulee sortaja. Silloin historia vetää henkeä ja alkaa esitelmöidä.

 

Mõtlesin üsna skeptiliselt, kas saaks, ja kui, siis kuidas, hädavajalikke asju kuidagi nõutavaks teha.

Hyvin epäröiden mietin että olisiko, ja jos niin miten, välttämättömille asioille jotenkin luotavissa kysyntää.

 

See, mis on võimatu, ei ole veel tingimata ebatõenäoline.

Se mikä on mahdotonta ei välttämättä ole epätodennäköistä.

 

Demokraatia aeg oli kaua just nagu tulemas, ja siis paistis ta maailmas järk-järgult hääbuvat.

Demokratian aika oli pitkään ikään kuin tullakseen ja sitten se maailmassa näytti pidätellen häipyvän.

 

Kui valetamine monopoliseeritakse, tuleb hakata müügiks ruttu teisi tooteid turgutama.

Kun valehteleminen monopolisoidaan, on äkkiä kehitettävä muita tuotteita myyntiin.

 

Rotid lahkuvad. Omanik müüb. Laev läheb põhja

Rotat lähtevät. Omistaja myy. Laiva uppoaa.

 

Kasuta demokraatiat. Välja arvatud siis, kui sul on õigus ja sa vähemusse jääd.

Käytä demokratiaa. Paitsi jos olet oikeassa, ja jäät vähemmistöön.

 

Ära kõmmuta sõjahüüdude pihta. Need on rekvisiidid ja neilt võib alati midgagi lugeda nagu mõnelt Shkespeare’i dekoratsioonilt, näiteks: ”Kindlus.” Ega ta pole seda.

Älä ammu sotahuutoja kohti. Ne ovat rekvisiittaa ja niissä lukee aina jotain niin kuin Shakespearen lavasteissa: linna. Ei se ole.

 

Kui nad esitavad küsimusi Vasta neile midgagi muud. Nemadki küsivad ühte ja mõtlevad teist.

Kun he tekevät kysymyksiä. Vastaa heille toisesta asiasta. Hekin kysyvät toisesta kuin puhuvat.

 
 

Paavo Haavikko (1931–2008)
 
Tõlkinud / kääntäneet / translated by
Eha Lättemäe ja/and Paul-Eerik Rummo


The Estonian translations are taken from the book Neliteist valitsejat – Rääkida, vastata, õpetada (1976 Perioodika, Tallinn). The original book (in Finnish) is Puhua, vastata, opettaa (1972 Otava).

 

No comments:

Post a Comment